Marcus Petäjä Geologi, jolla on humanistisia harrastuksia.

Jalankulkuväylien suunnittelu

  • Jalankulkuväylien suunnittelu

Tyypillistä kevyen liikenteen ja varsinkin jalankulkuväylien suunnittelua Suomessa vaivaa epäkäytännöllisyys. Suunnitellaan ja rakennetaan suorakulmia, ja meinataan, että ihmiset kulkevat niistä.

Eihän niistä kukaan kulje. Tai aniharva ainakin. Kaikki yleensä oikaisevat, mistä suorinpaan pääsevät.

Miksi ei katsota, esimerkiksi yleisen Saksan mallin mukaisesti, mistä ihmiset kulkevat, ja rakenneta sitten siihen aslfaltoitu polku.

Varsinkin kerrostalo-alueilla osataan mestaroida suorien kulmien kanssa. Sitten kiukutellaan, kun nurmikoille syntyy polkuja, ja laitellaan aitoja ja kieltoja, ettei tästä saa oikaista.

Tämä on oikeaa perinteistä jalkulkuväylien suunnitteluun liittyvää järjenköyhyyttä. Perinteistä suomalaista menoa, missä siisteys ja järjestys nousevat käytännöllisyyden yläpuolelle. Standardit, jotka on annettu ylhäältäpäin noudatettaviksi.

Kävelette tästä, sanoo putkiaivoarkkitehti, koska polku tässä kohtaa on siistin näköistä. Ette tuosta, koska se olisi käytännöllistä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Yllättäen englanninkielisen wikin esimerkki jalkakäytävän ja todellisen kulkureitin erosta on juuri Helsingistä:

http://en.wikipedia.org/wiki/Desire_path

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Jos tuo tallattu polku asfaltoitaisiin, niin syntyisikö johonkin uusi tallattu oikopolku ?

Käyttäjän juhamyllarinen kuva
Juha Myllärinen

Intuitiiviset rakenteet vapauttavat ihmisen keskittymään tärkeämpiin asioihin. Epäintuitiiviset ratkaisut rassaavat, eikä vapaudesta poikkeaminen tuota usein mitään erityisempiä arvoja.

Kunnon soljuvuus tulisi olla tavoite muissakin rakenteissa. Esim yhteiskunta on kaukana virrasta, siinä kun asiat voisi parhaimmillaan toimia.

Toki se haaste on suuri, vai onko?

Toimituksen poiminnat