Marcus Petäjä Geologi, jolla on humanistisia harrastuksia.

Tapaus Louhimies

  • Näin Kettunen (Markus Kajo) hymistelee hauskasesti.
    Näin Kettunen (Markus Kajo) hymistelee hauskasesti.

 

Tällä hetkellä kohistaan Aku Louhimiehen ohjausmetodeista. Onko oikein pakottaa näyttelijä syömään oksennusta ja nukkumaan kylmässä ladossa, jotta hänestä saadaan irti mahdollisimman todentuntuinen näyttelijäsuoritus.

Noh, sehän riippuu tietysti lopputuloksesta. Jos Louhimiehen elokuvat olisivat edes jollain lailla tasokkaita, hänen menettelynsä olisi hyväksyttävää. Mutta korkeintaan kolmen tähden ohjaajalle lapsen vanhempien kuolemalla pelottelu on pelkkää epäasiallista käytöstä parin kyyneleen takia.
Älyttömintä tässä jupakassa on juuri se, että Louhimiestä on verrattu mm. Kubrickiin ja Hitchcockiin. Aku-setä ei pääse millään muotoa samalle tasolle kahden em. suuruuden kanssa. Kubrick tiettävästi kohteli Shelley Duvallia rankasti saadakseen aidon stressin tunteen näyttelijän kasvoille mestarillisessa Hohdossa. Samoin toimi Hitchcock Tippi Hedreniä kohtaan elokuvassaan Linnut. 
Jälkimmäiselle antaisin kolme tähteä ja Hohdolle puhtaat viisi. Siltikin Linnut pesee minkä tahansa Louhimiehen tekeleen mennen tullen. Älkäämme siis verratko aitoja tekohelmiin.

Minua ei ole henkilökohtaisesti koskaan kiinnostanut kotimainen elokuva, koska ne ovat yleensä olleet suoraan sanottuna paskoja. Olen kahdeksankymmentäluvun lapsi, jolle ulkolaiset, lähinnä jenkkileffat, ovat kunnon elokuvia, kun taas suomalaiset joitain huonosti tehtyjä ja sekavia tuskastumisen aiheuttajia. 
Louhimies voisi rehellisesti tehdä aidosti nihilistisiä elokuvia, sen sijaan, että kiduttaa näyttelijöitään saadakseen näistä aitoja reaktioita aikaan. Ja mitä hyötyä hänen metodeistaan on, jos leikkaus ja ohjaus väreineen, kontrasteineen, kuvakulmineen, dialogeineen ja jatkumoineen on huonosti tehty. 

Hyvä ohjaaja on mielestäni Hitchcockin kaltainen, jolle tekniikka on kaikki kaikessa. Saadaan aikaan nerokas viihdepakkaus, jonka sisään on piilotettu jokin ajatus. Tai sitten kyseessä on vain puhdas viihde, joka on jännitystä ja muita tunnetiloja. Kuten H. sanoi, tulevaisuudessa on laite, jonka nappeja painetaan, ja yleisö menee, että uuh ja aah. Vähän niin kuin Huxleyn tuntokuvat. 
Jos haluaa kertoa jonkun tarinan, on siinäkin tekniikka kaikki kaikessa, sillä sen avulla saadaan pointti perille katsojan päähän. Siihen tarvitaan aitoa ammattitaitoa ja kokemusta. Hyvä ohjaaja tekee elokuvan vaikka puhelinluettelosta.

Toisaalta ymmärrän kyllä, että pumpulissa kasvaneita nykynäyttelijättäriä on ravisteltava kovastikin niin henkisesti kuin fyysisestikin, että he olisivat edes jollain tapaa uskottavia rooleissaan. Juuri TEAKista valmistunut pikkublondi tuskin saa itsestään noin vain irti punavangille sopivia tunnetiloja pelkillä ohjaajan kehuilla ja päähäntaputuksilla. Kuvitelkaa jokin milleniaali-soijapoika jossain keskitysleirivangin osassa. Sehän olisi sama kuin pyytäisi jotain Cameron Diazia tekemään merkittävän pääroolin suuressa draamaelokuvassa. Eihän siitä tulisi kuin sutta ja sekundaa.

Myöskin Louhimies pyyteli vuolaasti anteeksi suorassa lähetyksessä näyttelijättäriltä, jotka kokivat hänen kohdelleen heitä väärin. Tämä luonnollisestikaan kelvannut uhriutuneistolle. Laittoivat varmaan Tuiskua soimaan, että pyydä multa oikeesti anteeks, vai miten se piisi nyt menikään.
Mitä Louhimiehen olisi pitänyt oikein tehdä? Ottaa hopeinen risti käsiinsä ja heittäytyä polvilleen naisnäyttelijättäriensä eteen A-Studiossa, huutaen mea cupla, mea maxima culpa kyynelten virratessa pitkin hänen poskiaan? Olisivatko he tyytyväisiä vasta sitten, kun syytetty kokee saman kohtalon kuin Tukholman kaupunginteatterin poispotkittu johtaja Benny Fredriksson? Menisi samassa sarjassa kuin feministien hengiltä kiusaama Teri Niitti.
Ihminen, jota on loukattu, ja jolta pyydetään anteeksi, osaa myös antaa anteeksi.

Oli miten oli, ei Louhimiehen ura tähän kaadu. Hiljenee kenties hetkeksi mutta sen verran sivistymätöntä kansa on, että käy vastedeskin katsomassa hänen toisen luokan eläviä kuviaan. 

Lisäksi, en tiedä millä meriiteillä aikaisemmin kohun keskelle joutunut Törhönen valittiin TAIKiin professoriksi. Ei ainakaan saamiensa elokuva-arvostelujen perusteella. Noh, TAIK ja TEAK taitavat olla vähän merkillisiä paikkoja muutenkin. Ruotsilla on Bergman ja Tanskalla von Trier. Kummallakin myös kasa kansainvälisen uran tehneitä, tunnettuja näyttelijöitä. Meillä on Siiri Angerkoski ja puskafarssi sekä kasa kossunhuuruisia draamoja, joilla ei ole mitään kosketuspintaa ainakaan meikäläisen elämän kanssa. Leif Wager joskus maailmalle yritti muttei pärjännyt, kun oli Suomen jäykkä studiosysteemi mieheen iskostunut. Noh, on meillä sentään vaikka Kaurismäki. Edes jotain.

Että näin täällä meillä, Pohjantähden, vai pitäisikö sanoa yhden tähden alla.

 

P. S. 

Seuraavaksi varmaan lynkataan Olli Saarela. Kyl maar se on jotain kännispäistä pimua on käpälöitsenyt utareista TEAKin pikkujouluissa -83, ja nyt se pimaus on käynyt jossain regressiohypnoositerapiassa ja muistaa, kuinka se peikko sillan alta kähmi hänen impimäisyyttään känsäisillä kourilla...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän juhanikahelin kuva
Juhani Kahelin

Benny Fredriksson - sodan ensimmäinen tiedossa oleva ruumis. Voi olla muitakin.

Näyttää siltä että kaikkia naisia edes tämä ensiuhri ei vähääkään kosketa. Harvinaisen raakaa peliä. Tämä on oikeasti sotaa.

Lena Andersson on oikeassa varoittaessaan tällaisen massaliikkeen vaarallisuudesta.

Anderssonilla on muitakin loistokkaita näkemyksiä. Lukekaa kirjasta Enpä usko.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Blogistista ei ole edes kriitikoksi.

Risto Sandstedt

Kiitos ajatuksistasi, ei taida olla epäkiitollisempaa duunia, kuin ohjaajan ? Yleisö odottaa kieli pitkällä jotain erikoista ja syvällistä aihepiiriä käsittelevää, mutta lienee yleisin toteamus, kotimaiset, phyi ! Kyllähän asia on niin, jos meinataan kuvata / ohjata vankileireiltä, joissa kuoli ( 1918 ) 10000 vankeja, ei voi edes naisnäyttelijöille luoda " lumeneilmeitä ", silloin pitää vaihtaa aihetta, ajatusta ja katsojat.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Sanankäytön kohtalaisesta taidokkuudesta huolimatta sanomasi punainen lanka jäi hiukan auki. Toisaalta mollasit Louhimiestä ja toisaalta annoit tukeakin hänen metodeilleen ja kolmanneksi jotain siltä väliltä.

Ilmoitus siitä, että 80-luvun lapsena et pidä suomalaisista elokuvista, vaan lähinnä jenkkileffoista, alentaa myös viestisi tasoa. Maailmassa on parisataa valtiota ja olisiko juuri Suomi niistä sitten se ainoa, joka tuottaa kategorisesti aina ja vain surkeita elokuvia? Menetkö mieluummin katsomaan liettualaista, islantilaista tai bosnialaista elokuvaa varmana siitä, että sillä olisi jotain mahiksia olla hyväkin toisin kuin millään suomalaisella elokuvalla?

Toimituksen poiminnat